Prosessoitu suomalainen maito!


Suurin osa maapallon väestöstä ei juo lehmän maitoa. Jos maito vahvistaisi luustoa, suomalaisilla olisi maailman vahvimmat luut, mutta kun ei ole, vaan heikot.


Nykyaikaisen käsitellyn maidon kalsium imeytyy huonosti ja laktoosin lisäksi maitoproteiini aiheuttaa monelle ongelmia. Maitotuotteet ovat monella yksi keskeisistä syistä suolisto-oireisiin, allergioihin, atopia- ja  astmaoireisiin sekä erilaisiin iho-ongelmiin (mm. akne). Maitotuotteiden eliminointi helpottaa usein näitä oireita, ja moni oireista kärsinyt pääsee pysyvästi eroon sekä ongelmasta että lääkityksestä. Lisäksi maitotuotteet keräävät limaa ja ovat usein merkittävänä tekijänä kroonisissa ylähengitystieinfektioissa sekä korvatulehduksissa.


Laadukkaat kypsytetyt juustot, voi, kerma ja hapatetut maitotuotteet saattavat sopia, joten kokeile niitä. Esimerkiksi juustoista (edam ja gouda) saa tärkeää  K2-vitamiinia.


Voi kiloon kuluu noin 18 l maitoa. Tästä tulee ylijäämänä noin 16 litraa rasvatonta maitoa, josta tulee noin 1,6 kg rasvatonta maitojauhetta. 10 miljoonasta voi kilosta syntyy 16 milj kg rasvatonta maitojauhetta, jonka maailman markkinahinta on erittäin alhainen.

Siksikö Suomessa suositellaan ja juotetaan laitoksissa rasvatonta maitoa, kun se on vähän niinku ylimääräistä "jätettä", josta täytyy päästä eroon ?


1 dl maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä sisältää 3 grammaa proteiinia, 1 µg lisättyä D-vitamiinia (ihan sitä samaa, jota myydään ravintolisänä purkissa tai tippapullossa), 5 grammaa hiilihydraattia ja
121mg kalsiumia  (lähde: Fineli).

Proteiinin tarve on 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino) päivässä.

D-vitamiinin tarve on 50-100 µg päivässä.

Juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kasvijuomia, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan.




Lehmän karjarotu vaikuttaa maidon koostumukseen. Lehmärotujen maitoproteiineissa on eroja, ja puhutaan A1- ja A2-maidosta. A2-maitoa tuottavat alkuperäiskarjarotujen lehmät aiheuttavat huomattavasti vähemmän terveydellisiä ongelmia. Sen sijaan A1-maidon proteiinit on yhdistetty muun muassa sydänsairauksiin ja suolistotulehduksiin. Suomessa myytävästä maidosta suurin osa on A1-maitoa.




LIMA - suomalaisesta maidosta?

Teksti kopioitu Tapani Lahden facebook seinältä:

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1223452557836410&set=a.335232533325088&type=3&theater

Joillekin maidon sokeri (laktoosi) aiheuttaa ongelmia ja joillekin maidon proteiinit. Laktoosi ei aiheuta allergiaa. Se on sokeri ja huonosti imeytyvänä (entsyymin puute) ruokkii käymistä aiheuttavia suolistobakteereita. Maidon valkuainen sen sijaan koostuu useista erilaisista proteiineista, joista jotkut ovat vasta-aineita ja voivat aiheuttaa kehossa vastareaktioita, ei välttämättä heti, mutta viiveellä. Silloin niiden yhteyttä terveyteen ei olekaan helposti yhdistettävissä. Pahemmasta päästä tällaisia ovat:

* vatsakrampit
* kaasun muodostus (ilmavaivat)
* ripuli
* ns. vatsapahoinvointi
* punoittavat ja kutiavat iholäiskät
* nokkosihottuma,
* nenän krooninen tukkoisuus
* nenän ja nielun liiallinen limaisuus
* pitkittyvä yskä
* hengityksen vinkuminen (hengenahdistus)
* silmien, kasvojen, huulten ja nielun turpoaminen.
*
... muutamia mainitakseni.

Maito on nisäkkään eritettä. Kun se joutuu ihmisen syljen ja liman kanssa kosketuksiin ne reagoivat toisiinsa. Se, miten ja millä intensiteetillä, riippuu sekä ihmisen että maitoa tuottaneen eläimen erittämistä vasta-aineista, lajista ja rodusta eli geeneistä. Jotkut kokevat maidon aiheuttavan limaneritystä ja jopa liman värin muuttumista. Tästä on syytetty pelkästään meijereitä ja maitotiloja, mutta ei eläintä joka maidon erittää, eikä ihmistä, joka tämän eritteen juo. Eläimen ja ihmisen välinen vuorovaikutus on kuitenkin ratkaiseva. Toki maito on valmista juotavaa kun se lehmän tissistä tulee ja silloin se usein sopiikin paitsi vasikalle myös monille ihmisille. Raaka maito toisaalta lisää riskiä sairastua, ellei sitä kuumenneta kunnolla. Suomalainen haluaa kuitenkin raakaa ”kylmämaitoa”.

Kun lima ja maito pannaan pussauskoppiin

Liman perustehtävä on kuljettaa hengitystiehyeistä pois ilman mukana tulevia vierasaineita. Normisti lima on vetistä, sillä sen sisältää 95% vettä. Kun ihmisen ja eläimen eritteet, maito ja lima, pannaan pussauskoppiin eli suuonteloon, kummankin eritteen sisältämät vasta-aineet reagoivat toisiinsa. Tutkijoiden mukaan liman sitkistyminen maidon juonnin jälkeen johtuu maidon sisältämistä vasta-aineista, jotka reagoivat ihmisen omien limakalvojen tuottamien vasta-aineiden ja entsyymien kanssa. Tämä aiheuttaa liman saostumisen ilman, että sen eritys lisääntyy. Sen määrä ei siis lisäänny, vaan se paksuuntuu, turpoaa ja sitkistyy eikä valu enää nieluun huomaamattomasti ja vaivattomasti. Sitä voi joutua kakomaan. Tämä johtuu siis maidon sisältämien eläinperäisten vasta-aineiden ja ihmisen omien eritteiden välisestä reaktiosta. Ihmisen lima sisältää suuontelon bakteeriflooran ja ihmisen limakalvojen itsensä tuottamia vasta-aineita eli vieraita proteiinimolekyylejä puolin ja toisin. Maidon omat bakteerit pystyvät myös yksinkin vaikuttamaan sen koostumukseen.

Pään onteloiden ja keuhkotiehyeiden limakalvojen tuottama lima sisältää erilaisten vasta-aineiden lisäksi seriinistä ja treoniinista (aminohappoja) muodostuneita musiineja, joiden sanotaan olevan välttämättömiä keuhkotiehyeiden värekarvojen normaalille toiminnalle. Limassa on myös tulehdussoluja ja pään sivuonteloiden ja suun mikrofloorasta peräisin olevia bakteereita, jotka tuottavat omia entsyymejään. Limaan sekoittuu lisäksi sylkeä ja syljen entsyymejä, joiden sanotaan olevan tärkeitä ruoansulatukselle (pureskeltava kunnolla jne) ja jota erittyy suuhun jatkuvalla syötöllä jopa puolitoista litraa vuorokaudessa.

Liman erittyminen on kehon puolustusjärjestelmän reaktio hengitysteihin ja nieluun tarttuvia vieraita proteiineja, viruksia ja bakteereja vastaan.
Ihmisen limaerite ja sylki sisältää ihmisperäisiä vasta-aineita. Nautaeläimen maidon luonnollisena tehtävänä on tarjota vasikalle suoja-aineita vieraslajeja vastaan. Tämä koskee myös ihmistä. Nykytutkimus tunnistaa vasta-ainevälitteisen immuuniperäisen matala-asteisen tulehduksen. Se tarkoittaa, että elimistössä on jatkuvasti lievä tulehdustila. Se on eri asia kuin bakteerin tai viruksen aiheuttama tartunta tai tulehdus. Elimistössä on menossa ikään kuin tulehdusta välittävien ja estävien välittäjäaineiden kamppailu. Maito saa elimistön lisäämään omia tulehdusta indusoivia välittäjäaineita, jotka reagoivat naudan maitoeritteiden kanssa. Mitä vähemmän käsiteltyä maito on sitä suurempi on riski tällaisille vasta-ainereaktioille. Maidon kuumentaminen eliminoi näitä vasta-aineita. Tosin niiden aineosat jäävät maitoon ja voivat saada aikaan allergisia puolustusreaktioita, kuten muutkin proteiinit, esimerkiksi kasvien siitepölyjen pintaproteiinit, eläinten hilseet, viljojen proteiinit jne.

Limakalvoja peittävä erite, mukoosi eli lima, sisältää antiseptisiä entsyymejä ja immunoglobuliineja (Ig -vasta-aineita). Hengitysteiden, suun ja nielun limalla on tärkeä puolustustehtävä, sillä se on vastuussa siitä, että siihen tarttuvat vierasaineet, vierasperäiset proteiinit, myös maidosta, sekä bakteerit, pöly ja pienhiukkaset voidaan toimittaa pois elimistöstä. Suurin osa limasta niellään, joten mahahapot (pH 1-3) ja ruoansulatusentsyymit hoitavat oman osuutensa.

Allergeenit maidossa

Kaikki maidon proteiinit ovat potentiaalisia allergeeneja. Ne ovat osa käsittelemättömän maidon aktiivisia aineita. Pääosa maidon proteiineista on kaseiinia. Heraproteiinia on 20 prosenttia. Kaseiiniproteiini on maidossa pieninä kalsiumia ja fosforia sisältävinä pallosina, mutta heraproteiineissa sen sijaan on huomattavia eroja, lajista riippuen (nauta, lammas, vuohi, kameli, tamma).

Vastaavia vasta-aineita kuin lehmän maidossa on myös ihmisen maidossa, kuten beetalaktoglobuliinia, alfalaktalbumiinia, immunoglobuliinia ja laktoperoksidaasia. Paljon kehutussa ternimaidosta eli synnytyksen jälkeen erittyvässä ensimaidossa niitä on vieläkin enemmän, kuten äidinmaidossakin heti synnytyksen jälkeen.

Vasta-aineita

Vasta-aineista eniten on alfalaktalbumiinia ja beetalaktoglobuliinia. Nämä ovat aktiivisia vielä jopa pH:ssa 4,5, jos maitoa ei lämmitetä. Kuumentaminen, kuten keittäminen ja iskukuumennus eliminoi maidon vasta-aineita ja "hyydyttää' maidon proteiineja, jolloin niiden rakenne tuhotuu ja ne menettävät aktiivisen ”taistelukykynsä”. Siksi jossakin maissa käytettävä iskukuumennettu (UHT) maito sopii toisille paremmin kuin suomalainen kevyesti pastöroitu ”kylmämaito”, jollaisena suomalaiset kuluttajat sen haluavat. Ne maailman turuilla tarjottavat ”paremmat” maidot ovat enemmmän kuumennettuja, kuin mihin me olemme tottuneet.

Alfalaktoalbumiinista

Alfa-laktoalbumiini on yksi maitoproteiineista, joka voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Allergeenisin proteiini on se, jossa proteiinimolekyylissä on asemassa 42 valiini (aminohappo) ja asemassa 49 glutamiini (aminohappo) sekä kaikki muut tältä väliltä. Maidoissa siis on eroja, mutta ei meijeristä, vaan naudan geeneistä johtuen - Suomen sisälläkin. Maitoa ei kuitenkaan vielä myydä rodun mukaan luokiteltuna, vaan ne yhdistetään meijerissä. Yksityiseltä tilalta voi toki ostaa suoraan, mutta silloinkin tilan lehmien pitäisi kaikkien olla samaa geeniperimää.

Beetalaktoglobuliinista

Beetalaktoglobuliini on naudan maidon heran runsain proteiini. Sen pitoisuudet ovat 200-400 mg litrassa. Sitä on myös muiden lajien kuin lehmän maidossa, kuten tamman ja emakon maidossa, mutta tätä ainetta ei löydy ihmisen maidosta. Sitä edustaa yksi aminohappoketju, jossa on 162 aminohappoa. Sen aminohappojärjestys on tiedetty jo vuodesta 1976.

Beetalaktoglobuliinin monomeerien (voi sitoutua toisiin monomeereihin ja muodostaa polymeereja) tertiäärinen rakenne pysyy koossa kahdella rikkisillalla. Siinä on myös kysteiiniä (aminohappo) vastaava vapaa tioliryhmä, joka määrää sen paikan molekyylissä (järjestyksessä 121). Tämä tioli on erittäin merkittävä silloin kun se yhdistyy muihin molekyyleihin, erityisesti kaseiiniin. Tällä on suuri merkitys kymosiinin indusoidessa maitoproteiinien hyytymisen (vertaa kananmunan valkuainen raakana ja keitettynä). Kymosiini (renniini) on ruoansulatuksessa erittyvä entsyymi, joka katalysoi maidon, ensisijaisesti rasvaliukoisen proteiinin, pilkkoutumista. Maitoproteiinien rikkisillat ovat myös melko reaktiivisia ja aiheuttavat sulfydryylinvaihtoreaktioita. Beeta-laktoglobuliini denaturoituu suhteellisen helposti maitoa kuumennettaessa (esim. maidon kuumentaminen eurooppalaisissa kahviloissa tai iskukuumennetun tai ultrapastoroidun maidon myynti eurooppalaisissa marketeissa).

Geneettiset variantit

Geneettisiä variantteja on useita, joista yleisimpiä kutsutaan A:ksi ja B:ksi. Vaikka nämä eroavat toisistaan vain kahdessa aminohapossa niillä on suuri immunovasteellinen merkitys. Variantissa A valiini (aminohappo) on asemassa 118 ja asparagiini (aminohappo) asemassa 64, kun taas variantissa B on vastaavissa asemissa eri aminohapot eli alaniini ja glysiini.

Märehtijöiden maidon pH:ssa betalaktoglobuliini on yleensä dimeerisessä muodossa monomeerien ollessa kiinnittyneinä ei-kovalenttisella sidoksella. Nämä dimeerit muodostuvat kun maidon pH on välillä 7,5-5,2, joka on maidon ns. isoelektrinen piste. Yli pH 7,5:n ja alle pH 3,5:n beeta-laktoklobuliini on monomeerisessä muodossa, kun taas pH:n 5,2 - pH 3,5 välillä se on oktaameerisessä. Tällä on merkitystä kun maito tulee kosketuksiin ihmisen immuunijärjestelmän kanssa. Keittäminen ja iskukuumennus neutraloi maidon näiltä osin. Suomessa maitoa ei juuri kuumakäsitellä, sillä pastöroitu suomalainen maito kuumennetaan vain 72 °C:een, 15 sekunnin ajaksi.

Kuumennettaessa rakenne muuttuu ja proteiini menettää biologisen aktiivisuutensa. Maito tulee paremmin siedettäviksi kun sen vasta-aineideiden toimintaa estetään kuumentamalla. Tämä on normaalia muualla Euroopassa, varsinkin lämpimissä maissa, ja maissa, joissa kylmäketjun katkeamattomuutta ei pystytä riittävästi takaamaan. Maidon käsittelystä kuumentamalla ei tehdä suurta numeroa paitsi Suomessa. Täällä, jos missään, kuluttaja vaatii raakamaitoa, jollaiseksi kaikki Suomessa kevyesti pastoroidut 15 sekuntia lämmitetyt maidot luokitellaan, ja kahviinkin laitetaan jääkaappikylmää, kuumentamatonta maitoa. Sitä myös juodaan litrakaupalla kuin vettä hanasta, tai siis ne juovat, joiden vasta-aineet eivät reagoi nautaeläimestä peräisin olevien vasta-aineiden kanssa. Jotkut taas etsivät sitä "oikeaa" maitoa kissojen ja koirien kanssa. Paljon riippuu kuitenkin sekä naudasta että naudan rintarauhasen eritettä nauttivan ihmisen yksilöllisistä perintötekijöistä.

Maidonhakureissulla

Tuoreen maidon homogenointi voi kuitenkin pahentaa naudasta erittyneiden allergeenien vaikutuksia ihmiseen, koska valkuaisaineetkin "sirpaloituvat", rasvan ohella, pienemmiksi. Homogenointi on toki kohdistettu vain maitorasvaan, jotta se ei nousisi maidon pinnalle tölkissä, kuten ennen vanhaan. Ennen vanhaan voitiin maidon pinnalta kauhoa kermat kahviin. Homogenointi ”leikkaa" samalla myös proteiinit, jotka voivat sen jälkeen läpäistä suolen seinämän ja päästä helpommin suolen seinämän läpi verenkiertoon ja aiheuttaa hiljaiseksi tulehdukseksi kutsutun immunologisen vasta-ainereaktion. Tämä voi tulehduttaa suolen epiteelin. Homogenoidun maidon riittävä kuumentaminen ja keittäminen saa maidon proteiinit "liimautumaan" yhteen suuremmiksi "kasautumiksi", kuten kananmunaakin keitettäessä, jolloin proteiinit hyytyvät niin, että ruoansulatus voi piIkkoa sitä normaalimmin.

Immunoglobuliini

Immunoglobuliinit ovat proteiineja, jotka ovat osa ihmisen puolustusjärjestelmää vieraita uhkia, kuten mikro-organismeja vastaan. Sen Y -muotoinen perusrakenne koostuu kahdesta kevyestä aminohappoketjusta ja kahdesta raskaasta ketjusta. Jokainen kevyt ketju on kiinnittynyt vastaavaan raskaaseen ketjuun yhdellä rikkisillalla, kun taas kaksi raskasta ketjua kytkeytyvät toisiinsa kahdella rikkisillalla. Raskaat ketjut glykolsoituvat. Monet proteiinit toimisivat oikein ilman tällaista glykosylaatiota, mutta sillä on kuitenkin oleellinen tehtävä proteiinien rakenteissa ja siinä, miten ne toimivat. Glykoproteiineja tarvitaan solujen keskinäisessä viestinnässä, jossa ne toimivat paitsi tunnistettavien proteiinien eli reseptorien ligandeina myös itse reseptoreina erilaisten välittäjäaineiden, solutyyppien ja kudosten tunnistuksessa. Elimistö voi aloittaa epänormaalien solujen tuhoamisen tunnistettuaan ne väärän tyyppisistä glykaaneista.

Noin 80% lehmänmaidon immunoglobuliineista on IgG-vasta-aineita. Näiden proteiinien pitoisuus maidossa kuitenkin vaihtelee välillä, 40-100 mg litrassa.
Immunoglobuliinien pitoisuus ihmisen syljessä: Kokonaisproteiinin, albumiinin, IgA:n, IgG:n ja IgM:n konsentraatiot ihmisen syljessä voidaan mitata kiinteän faasin radioimmunomäärityksellä ennen syljen erityksen fysiologista stimulaatiota ja sen jälkeen. Havainnot osoittavat, että huomattava osa syljen IgA:ta ja IgM:ää muodostuvat paikallisesti suussa, joten kun nämä joutuvat kosketuksiin vastaavien nautaperäisten Ig-vasta-aineiden kanssa, reaktio voi sakeuttaa liman musiiniproteiineja, mikä muuttaa liman väriä ja viskositettia.

Ihmisen limaeritteen immunoglobuliini A (IgA) ja sen alaluokka (SIgA) ovat vasta-aineita, joilla on kriittinen rooli limakalvon immuunisuudessa. SIgA on tärkein immunoglobuliini, jota löytyy sylkirauhasten, rintarauhasten, hengityselinten, sukupuolielinten ja maha-suolikanavan eritteistä. Limakalvojen epiteelisolut eivät syntetisoi SIgA:ta. Sen sijaan sitä tuottavat limakalvosolujen lomassa "partioivat" B-lymfosyytit, jotka kulkevat solujen sisäpintojen läpi ja saavat ne erittämään vasta-aineita. SIgA:lla on keskeinen rooli suuontelon suojaamisessa. Ne suojaavat myös keuhkoja taudinaiheuttajien tunkeutumiselta. Eri hmisillä on havaittu eroja syljen ja liman SIgA-tasoissa. SIgA:lla on kiinnostava vuorokauden rytmi, joka laskee aamun korkeimmista tasoista matalimpaan illalla. Koska ihmisen liman ja syljen vasta-aineet reagoivat maidon sisältämiin vasta-aineisiin tämä liman sitkistyminen jne, riippuu myös siitä mihin aikaan vuorokaudesta maito niellään. SIgA-tasot syljessä vaihtelevat immunologisena vasteena fyysiseen ja psyykkiseen stressiin vasta-aineiden interaktioiden eli yhteisvaikutusten avulla yhdessä autonomisen hermoston kanssa. Syljen ja liman SIgA-tasot vaikuttavat niiden viskositeettiin eli virtausnopeuksiin. Pitoisuudet vähenevät virtausnopeuksien kasvaessa eli viskositeetin laskiessa.

Lyhyesti sanottuna maidon vasta-aineet ja ihmisen syljen ja liman vasta-aineet reagoivat keskenään, varsinkin jos maitoa ei ole kuumennettu. Suomalainen kevyesti pastoroitu maito on muun maailman mielestä ”raakamaitoa”.

Homogenointi

Homogenointi, vaikka sen tarkoitus onkin pilkkoa vain rasvat (sappineste pilkkoo rasvat joka tapauksessa), on huono juttu, koska se "sirpaloi" myös maidon valkuaista niin, että ne voivat läpäistä suolen passiivisesti diffundoitumalla.

Kuumentaminen, iskukuumennus, ultrapastörointi ja keittäminen "hyydyttää" proteiinit suuremmiksi, jolloin ne eivät pääse karkaamaan ruoansulatukselta. Lisäksi maidon vasta-ainekoostumukseen vaikuttaa naudan geenit. Vastaavasti myös ihmisen geenit siihen mitä tapahtuu naudasta peräisin olevien vasta-aineiden tullessa kosketuksiin ihmisen suun limakalvojen kanssa. Omat kokemukset ovat siis subjektiivisia eikä niiden perusteella voi sanoa, että "Valio paha" "Arla hyvä" tai espanjalaiset lehmät olisivat fiksumpia kuin suomalaiset. Tilamaito, jota ei ole homogenoitu ei vaadi keittämistä. Espanjalaiset, ranskalaiset ja italialaiset käyttävät enemmän ultrapastoroitua UHT-maitoa ja kuumentavat kahvimaitonsa. Sitä me juomme kun tilaamme Caffe Latten. Ruokaa valmistettaessa maito kypsennetään siinä kuin muutkin ruoka-aineet, ja toteamme sen olevan vatsa- ja limaystävällisempää. ”Kylmäketjun” vaativa suomalaistyylinen kaupan raakamaito sellaisenaan on terveysriski missä tahansa maassa. Suomessa turvallisemman UHT-maidon kulutus on vain alle 1%, kun muualla Euroopassa se on jopa 50%. Sitä saa mitä tilaa.

Viitteet:
- ”Mucosal immunity and vaccines,” J. Holmgren, C. Czerkinsky, 2005, Nature Medicine, 11 (4 Suppl), s 45-53.
- ”Do salivary antibodies reliably reflect both mucosal and systemic immunity?” P. Brandtzaeg, 2007. Ann N Y Acad Sci, 1098, 288-311.
- ”The effect of single and repeated bouts of prolonged cycling and circadian variation on saliva flow rate, immunoglobulin A and alpha-amylase responses”, T.-L. Li, M. Gleeson, 2004, J Sports Sci, 22(11-12), 1015-1024.
- ”Minor salivary glands as a major source of secretory immunoglobulin A in the human oral cavity”, J.M. Crawford, M.A. Taubman, D.J. Smith, 1975, Science, 190 (4220), 1206-9.
- ”Secretory IgA in saliva can be a useful stress marker”, S. Tsujita, K. Morimoto, 1999, Env Health Prev Med, 4, 1-8.
- ”Acute and chronic effects of exercise on markers of mucosal immunity.” N.C. Bishop, M. Gleeson, 2009, Front Biosci, 1(14), 4444-56.
- Apu, Terveys ja hyvinvointi, T. Kiminkinen, julkaistu 24.8.2018.
- ”Iskukuumennettu maito lisää suosiotaan”, Maija Ala-Siurua, Finfood, Salon Seudun Sanomat, 28.5.2018






Rasvakammoista raejuustoa vai herkullista kypsytettyä juustoa?
http://suomenterveysravinto.fi/blogi/rasvakammoista-raejuustoa-vai-herkullista-kypsytettya-juustoa/




Maito pahentaa aknea ja varsinkin rasvaton maito.




Suomessa vasikat eivät emänsä maitoa saa, koska se juotetaan ihmisille, vaikka millä markkinointikikalla. Valio sai vuonna 2016 markkinatukea noin 2,1 miljoonaa euroa. Valion mukaan tuesta 90 prosenttia on koulumaitotukea ja loput marjoille ja juustoille maksettua varastointitukea. Lypsyrotuiset lehmät on jalostettu tuottamaan maitoa moninkertaisesti sen, mitä vasikka tarvitsee. Normaalituotannossa vasikalle juotetaan meijeriteollisuuden sivutuotteista valmistettua maidonkorviketta, luomutiloilla vasikoille juotetaan oman tilan maitoa sellaisenaan. Lehmä tuottaa maitoaan vasikalle. Lehmä ei ole tarkoittanut maitoaan elintarvikkeiden raaka-aineeksi.




Rahka on pääasiassa kaseiinia ja lisäksi sen fosfori-kalsiumsuhde on huono. Se lisää elimistön happokuormaa ja on todennäköisesti luustolle haitallista.

"Harva tietää, että maitotuotteiden kalsium-fosforisuhteissa on merkittäviä eroja. Raejuustossa ja rahkassa on paljon enemmän fosforia kuin kalsiumia. Raejuuston kalsium/fosfori-suhde on huono, 0,35. Rahkan kalsium/fosfori-suhde on lähes yhtä kehno, 0,61.

Näitä lukuja on hyvä verrata edamjuuston, maidon, jogurtin ja vastaaviin suhteisiin, joissa kalsiumia on enemmän kuin fosforia. Edamjuuston kalsium/fosfori-suhde on 1,75, jogurtin 1,52, maidon 1,33 ja viilin 1,32 (suhteet laskettu Finelin tietojen pohjalta).

Tiedot merkitsevät käytännössä sitä, että raejuustoa ja rahkaa syömällä muutat elimistösi kalsium/fosfori-suhdetta huonommaksi. Suosittelenkin, että suosit mieluummin esimerkiksi kypsytettyjä juustoja, jogurttia ja viiliä."
http://suomenterveysravinto.fi/blogi/liika-fosfori-lisaa-suomalaisten-kuolleisuutta/




Perusmaitotuotteet ovat hyvin hitaasti pilkkoutuvaa, huonosti imeytyvää proteiinia, joka estää muiden ravintoaineiden imeytymisen. Tämä taas hidastuttaa aineenvaihduntaa.


Maito sisältää naudan vasta-aineita ja muita valkuaisaineita, jotka voivat indusoida erilaisia allergia- ja tulehdusreaktioita. Maito sisältää myös disakkaria eli laktoosia, joka vähäisestä molekyylirakenteestaan huolimatta tarvitsee laktaasin tullakseen pilkotuksi vereen imeytyvään muotoon. Tämä entsyymi muodostuu ohutsuolen loppupäässä, jonka entsyymiaktiivisuus vähenee iän myötä. Joillakin kansoilla, kuten aasialaisilla, sitä ei käytännössä muodostu lainkaan.




Suomalainen maito poikkeaa siinä, että AIV-rehua ei käytetä muualla. Asiaa ei ole kunnolla tutkittu, mutta monet tutkijat epäilevät, että AIV-rehun muurahaishappo "pilaa maidon" ja aiheuttaa oireita .


Luomumaitoa tuottavat lehmät eivät syö AIV-rehua ja luomua tunnutaan siedettävän paremmin kuin tavallista maitoa.


Muualla Euroopassa AIV-rehua ei tarvitse käyttää, kun tuoretta heinää on käytössä lähes läpi vuoden.




Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin vuonna 2017 kaikkiaan 160 kiloa henkeä kohti
https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/




Sulatejuustoissa on paljon fosfaatteja!

Onko liika fosfori haitaksi luustolle?
http://suomenterveysravinto.fi/blogi/liika-fosfori-lisaa-suomalaisten-kuolleisuutta/




Fosfaatti – ethän saa sitä liikaa?
https://www.puhti.fi/tietopaketit/fosfaatti/


 


Maidon homogenointi = maidon rasva pilkotaan, jotta se ei nouse maidon pinnalle ja muuttuu luonnollista kokoaan pienemmäksi ja saattaa aiheuttaa ongelmia kehossa, koska keho ei ymmärrä tätä rasvakokoa

Maidon pastörointi = maito kuumennetaan vähintään +72 asteeseen lämpötilaan 15 sekunnin ajaksi. Tämä tuhoaa mahdolliset tautia aiheuttavat mikrobit



Maidon juonti ei estä murtumia eikä osteoporoosia:
https://www.bmj.com/content/349/bmj.g6015



Juotko kuollutta maitoa?

Maidon rikastaminen kalsiumilla — onko siinä järkeä?

Maitotauti on homogenoidun maidon aiheuttama "oireyhtymä", jonka oireita ovat mm. erilaiset vatsavaivat, närästys, ihottuma, niveloireet ja astmatyyppiset ongelmat.


Vatsavaivoja? Atopiaa? Homogenoitu maito?

Maidosta on tullut terveysriski!

Suomi juo stressatun lehmän maitoa – ”Immuunijärjestelmälle tehokkainta on äidinmaito”

Olemme lapsesta saakka oppineet, että maito on terveellistä. Maito on kuulunut suomalaiseen ruokakulttuuriin eikä sen terveellisyyttä ole suuresti kyseenalaistettu.




Meijeriteollisuus on luonut myytin, jonka mukaan pastöroitujen maitotuotteiden (kuten maidon ja juuston) nauttiminen lisäisi kalsiumpitoisuuksia. Tämä on kuitenkin täysin väärä tieto. Pastörointiprosessi luo vain kalsiumkarbonaattia, jolla ei ole mitään keinoja päästä soluihin ilman kelatointiainetta. Tämä johtaa vain siihen, että keho ottaa tarvitsemansa kalsiumin luista ja muista kudoksista puskuroidakseen kalsiumkarbonaattia veressä. Tämä aiheuttaa todellisuudessa osteoporoosia! Pastöroitu maito ei todellakaan tee keholle hyvää.

Ongelman ydin on maidon prosessointi, joka tekee maidosta kaikkea muuta kuin terveellistä. Pastöroinnin myötä maidosta häviävät mm. lukuiset kallisarvoiset entsyymit, joita ilman maito tulee hankalaksi sulattaa. Luontaisen rasvan poistaminen maidosta puolestaan estää maidossa olevien vitamiinien ja mineraalien imeytymisen. Hormoneita ja lääkkeitä täyteen ladatut lehmät tuovat myös oman eksoottisen ja kyseenalaisen kemikaalilisänsä maitoon.
http://www.lily.fi/blogit/kiitos-hyvaa/muu-maito




Elintarvikkeista maito on suurin osteoporoosin aiheuttaja.

Harvardin yliopiston 12 vuoden tutkimuksesta käy ilmi, että mukana olleesta 78000 henkilöstä ne jotka joivat maitoa kolme kertaa päivässä katkoivat reippaasti enemmän luita kun henkilöt jotka eivät juuri maitoon koskeneet.

Vaikka maito tilapäisesti nostaa luumassaa niin se tuhoaa samalla soluja jotka tuottavat luuta.

Samalla ilmeni että maito on elintarvikkeista ylivoimaisesti eniten osteoporoosille altistava.

Tutkimuksessa mainitaan myös maidon yhteys munuaiskiviin, reumaan, syöpään ja sydäntauteihin. Maidossa oleva kalsium ja fosfori ruokkii nanobakteereita jotka aiheuttavat eturauhassyöpää ja verisuonien kalkkeutumista.

Osteoporoosiahan esiintyy yleisesti ainoastaan maissa, joissa juodaan paljon maitoa. Maidon fosfori estää kalsiumin imeytymisen ja haurastuttaa luita. Fosfori-kalkki -kasaumat ovat myös vaarallisia sydämelle ja verisuonille. Ne kerrostautuvat verisuonien seiniin.


https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4212225/





Suomalaiset ravitsemussuositukset ja maitotuotteiden mainonta tukeutuvat vahvasti mielikuvaan, että kalsium on tärkeää luustolle osteoporoosin ehkäisemiseksi ja luuston vahvistamiseksi.

Tuoreen systemaattisen katsauksen mukaan kalsiumin saanti ruokavaliosta ei kuitenkaan ole yhteydessä luunmurtumien riskiin eikä ole näyttöä siitä, että kalsiumin saannin lisääminen vähentäisi murtumariskiä. Myös tieteellinen näyttö siitä, että kalsiumlisät vähentäisivät murtumia, on heikkoa ja ristiriitaista.

Kannattaa pitää huolta siitä, että kalsiumia saa vähintään 800 mg päivässä. Se onnistuu esimerkiksi siten, että syö päivittäin 2 dl jogurttia ja 2-3 palaa juustoa.

http://www.bmj.com/content/351/bmj.h4580




Maidon ja erityisesti rasvattomien maitotuotteiden käyttö voi olla yhteydessä sydänsairaudesta johtuviin kuolemiin.

http://www.internationaljournalofcardiology.com/article/0167-5273%2894%2990242-9/abstract?cc=y
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12559541




Kalsium ja juomavesi (voisin kuvitella, että kun sitä tehostetaan vielä maidon kalsiumilla, ongelmat lisääntyvät) :
Suomalaismiehillä tehdyssä seurantatutkimuksessa juomaveden runsaalla kalsium-pitoisuudella on yhteys sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktien kehittymiseen. Tämä erityisesti suhteessa magnesiumiin. Sen sijaan, että meille tuputetaan väkisin maitoa ja kalsiumlisiä, tulisi keskittyä siihen, että saamme rittävästi magnesiumia ja että kalsiumin ja magnesiumin suhde on hyvä.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1459927/




Jogurteissa on ilmeisesti runsaasti asetaldehydejä:

http://www.biohithealthcare.com/fi/laboratoriopalvelut/asetaldehydin-maaritys-elintarvikkeista/tuloksia-asetaldehydipitoisuuksien-mittauksista-jogurtit-ja-oluet




Pari uutta mielenkiintoista tutkimusta liittyen A1/A2 maidon eroihin ja kasomorfiineihin:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24166511
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24986816


_________________________________________________________________________________________________________________________________

Valiolla ja Arlalla on myös homogenoimattomia maitotuotteita!


http://www.arla.fi/tuotteet/tuotteet-ja-tuotemerkit/homogenoimattomat-tuotteet/


http://www.valio.fi/tuotteet/haku/?ominaisuudet=homogenoimaton

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Maito on täysin korvattavissa ruuanlaitossa!

Kasvijuomia kannattaa tehdä itse kotona  laadukkaista luomuaineksista (hiutaleita + vettä = juoma) sauvasekoittimella tai blenderillä.  On todella helppoa, halpaa ja nopeaa. Kaupassa teolliset kasvijuomat maksaa n. 2 e / litra, kun itse tehtynä maksaa sentin litra, jos sitäkään. Esim. 2 kiloa luomukauraa maksaa pari euroa. Mantelin (Sallinen myy jauhetta isossa pussissa) kalsiumin imeytymiskyky on huippuluokkaa, parempaa kuin esimerkiksi lehmänmaidolla. Teolliset kasvijuomat ja kermat ovat 90 % vettä ja loput valmisteesta riippuen viljaa, rypsiöljyä, palmuöljyä, lisättyä sokeria, karrageenia, lisäaineita, lisättyjä vitamiineja jne...

Nestemäisissä matalan viskositeetin kaurajuomissa kauraa on vahvasti entsymaattisesti pilkottu, jotta tuote saadaan juotavaan muotoon. Tässä prosessissa pilkotaan myös betaglukaania, joka yleensä tuo voimakkaasti viskositeettia.



Pikainen kaurajuoma

1 litra vettä
2 dl luomukaurahiutaleita

Aineet sekoitetaan tehokkaan blenderin kanssa sekaisin.


http://www.lily.fi/blogit/kiitos-hyvaa/muu-maito
 


http://www.terapiakokkausta.fi/kauramaito/



https://blogit.terve.fi/pilketta/itse-tehty-kauramaito/




_________________________________________________________________________________________________________________________________

Kalsiumia muusta ruuasta?
_________________________________________________________________________________________________________________________________
                                     
  Ravinnon merkitys!

_________________________________________________________________________________________________________________________________

Ravinteet purkista vai lautaselta?
_________________________________________________________________________________________________________________________________